YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET SUOMESSA: OSA II

YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET SUOMESSA: OSA II

Onnistuminen yhteisen hyvän ja taloudellisen tuoton yhdistämisessä on yhteiskunnallisten yritysten menestyksen mitta. Yhteiskunnalliset ja taloudelliset tavoitteet voivat kuitenkin houkutella tai pakottaa yritystä vastakkaisiin suuntiin. Fiksu liiketoimintamalli auttaa ehkäisemään ja purkamaan näitä jännitteitä. Blogissa kerron minkälaisia yhteiskunnallisia yrityksiä Suomessa on ja kuinka ne ratkovat yhteisiä ongelmiamme.

Yhteiskunnalliset yritykset eivät edusta yhtä tiettyä liiketoimintamallia, vaan ne tarvitsevat menestyäkseen monenlaisia malleja. Yrityksen liiketoimintamalli kertoo keitä yrityksen asiakkaat ovat, mitä asiakkaille luvataan, miten tuotteet tai palvelut heille toimitetaan, mistä yritys saa tulonsa ja minkälaisin kustannuksin koko prosessi hoidetaan.

Yhteiskunnallisia yrityksiä luotsaavien täytyy lisäksi löytää parhaat tavat nivoa yhteiskunnallisen arvon tuottaminen osaksi kannattavaa bisnestä. Parhaassa tapauksessa löytyy malli, joka saa taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet vauhdittamaan toisiaan (Muñoz ja Kimmit, 2019; Tykkyläinen ja Ritala, 2020).

Kirjoituksessa kuvaan tarkemmin suomalaisia yhteiskunnallisia yrityksiä ja niitä perustuksia, joiden varaan ne erilaiset liiketoimintamallinsa rakentavat.

SUOMALAISET YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET 3D-MALLISSA

Esittelin ensimmäisessä yhteiskunnallisiin yrityksiin pureutuvassa kirjoituksessani yhteiskunnallisten yritysten 3D-mallin. Malli kytkee yhteen ulottuvuudet, joilla erilaisia yhteiskunnallisten yritysten populaatioita voi kuvata. Yrityksen sijoittuminen ulottuvuuksien rajaamaan kuutioon kertoo

  • liittyykö yrityksen yhteiskunnallinen tavoite tietyn kohderyhmän palvelemiseen vai laajempaan yhteiskunnalliseen hyötyyn.
  • kuinka riippuvainen yritys on markkinoista: minkälaisiin resursseihin sillä on pääsy, kuinka suuri osa tuloista tulee markkinoilta ja mikä on sen suhde voiton tavoitteluun.
  • toteutuuko yrityksen yhteiskunnallinen merkitys enemmän yritysdemokratian ja osallisuuden vai sen lopputuotteiden kautta.

Alla olevassa kuvassa suomalaiset yhteiskunnallisten yritysten joukot on aseteltu 3D-malliin. Kuva on suuntaa antava, mutta se kertoo eri populaatioiden suhteellisesta koosta sekä niiden erityispiirteistä (Kotiranta ja Widgrén, 2015; Kostilainen, 2019 a ja b; Tykkyläinen, 2019).

 


Yksittäinen yhteiskunnallinen yritys voi seikkailla lähes missä kohdin kuutiota hyvänsä. Kuitenkin esimerkiksi kansalaisyhteiskuntalähtöisten yritysten joukko (yhdistykset ja säätiöt sekä niiden omistamat yritykset) tuppaa kansalaistoiminnan erityispiirteiden ohjaamana kasautumaan tietylle alueelle.  Myös eri organisaatiomuotoihin liittyvä lainsäädäntö rajaa täytettävissä olevia tiloja.

Sopivien liiketoimintamallien löytämisen kannalta yksittäiset ulottuvuudet eivät ole kiinnostavia. Sen sijaan ulottuvuuksien väliset yhteydet ja keskinäisriippuvuudet ovat.

Jos yrityksen ensisijainen tavoite on monipuolistaa alueen palveluita, minkälaiset osallistumismahdollisuudet alueen asukkaille on annettava, entä millä ehdoin voittoprosenttia kasvatetaan ja miten voitto käytetään?

Jos laajan yhteiskunnallisen hyödyn tuottamiseksi tarvitaan tiiviitä kumppanuuksia, miten yhteiskunnallisen ja taloudellisen tuoton tasapaino kumppanuuksissa taataan, ja minkälainen on kumppanien päätäntävalta?


LIIKETOIMINNAN VAIHE JA YHTEISKUNNALLINEN HYÖTY

Toinen tapa tutkia yhteiskunnallisten yritysten toimintaa on katsoa, missä vaiheessa liiketoimintaansa yritys tuottaa  yhteiskunnallisen arvonsa: ostaessaan panoksia, jalostaessaan ja prosessoidessaan niitä, lopputuotteidensa tai -palveluidensa kautta vai jakaessa voittoaan. Valinta vaikuttaa liiketoimintamallin muotoiluun ja riskeihin, joita yritys kohtaa. (Hockerts, 2015; Kostilainen ja Tykkyläinen, 2013.)

Lähde: Saila Tykkyläinen



Vaikuttava panos toteutuu Mifukon ja Tikaun kaltaisissa yrityksissä, jotka työllistävät reiluin ehdoin globaalissa etelässä asuvia, heikossa asemassa olevia ihmisiä välittämällä heidän tekemiään käsitöitä myyntiin ostokykyisille markkinoille. Molemmat yritykset panostavat alueiden kehittämiseen myös voitonjakonsa kautta. 3D-mallissa molemmat ovat yksityisomisteisten yritysten joukossa.

Vaikuttava prosessi viittaa yrityksiin, joiden toimintaprosessi hyrrää hyvää. Näin toimivat suljettua kiertoa toteuttavat yhteiskunnalliset yritykset tai työmarkkinoilla heikossa asemassa olevia ihmisiä työllistävät sosiaaliset yritykset. Työtä ja Toivoa osuuskunta tarjoaa ja luo työpaikkoja liikkuvalle romaniväestölle.  

Vaikuttava tuote tai palvelu lienee yleisin yhteiskunnallisen yrityksen tyyppi. Esimerkeistä käyvät Venner ja Kontukoti. Vuoden vaikuttavin ARVO-teko palkinnon saanut Venner on missiolähtöinen startup. Yritys välittää ruoka-apua vähävaraisille perheille ja opettaa ravitsevan ruuan kokkaustaitoja. Venner-ruokakassin resepteineen voi hankkia yksityishenkilö tai yritys. Vanhusten hoivaa tuottava Kontukoti on puolestaan yhdistelmä yksityistä ja meillä harvinaista julkislähtöistä yhteiskunnallista yritystä.

Vaikuttava voitto on varsin suomalainen yhteiskunnallisen yrityksen tyyppi. Useimmissa muissa maissa ne luettaisiin yritysten hyväntekeväisyydeksi. Näin toimii mm. Linnanmäki, joka jakaa vuosittain miljoonia euroja huvipuistoa pyörittävän säätiön perustaneiden lastensuojelujärjestöjen työhön. 3D-mallissa Linnanmäki sijoittuu kansalaisyhteiskuntalähtöisten yritysten enemmistöä ylemmäs.

Lähde: Venner Oy


Yhteiskunnallinen yritys suunnittelee bisneksensä palvelemaan tiettyä yhteiskunnallista tavoitetta. Erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisen ensi askeliin lukeutuu päätös siitä, mikä liiketoiminnan vaihe tuottaa yhteiskunnallista hyötyä vaikuttavimmin.

Kirjoittaja Saila Tykkyläinen (KTT) on tutkinut yhteiskunnallisten yritysten kasvua LUT yliopistossa. Tykkyläinen osallistui työ- ja elinkeinoministeriön perustaman, yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia valmistelleen työryhmän toimintaan, ja oli perustamassa ja kehittämässä Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä Suomalaisen Työn Liitossa. Saila on kirjoittanut aiheesta mm. Talouden uudet muodot –kirjaan ja julkaissut useita vertaisarvioituja artikkeleita kansainvälisissä yrittäjyyteen liittyvissä tieteellisissä julkaisuissa.

LÄHTEET

  • Hockerts, K. (2015). How hybrid organizations turn antagonistic assets into complementarities. California Management Review, 57(3), 83–106.
  • Kostilainen, H. (2019a). Finding a niche. Social Enterprises and the public service reform in Finland. Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies, 196.
  • Kostilainen (2019b). Social enterprises and their ecosystems in Europa. Country report: Finland
  • Kostilainen ja Tykkyläinen (2013). The characteristics of Finnish social enterprise. Julkaistu Kostilainen ja Pättiniemi (toim.) Yhteiskunnallisen yritystoiminnan monet kasvot.  Diakonia-ammattikorkeakoulu C/42
  • Kotiranta ja Widgrén (2015). Esiselvitys yhteiskunnallisesta yrittämisestä. Katsaus yhteiskunnallisiin yrityksiin ja vaikuttavuussijoittamiseen Suomessa. ETLA.
  • Muñoz ja Kimmitt (2019). Social mission as competitive advantage: A configurational analysis of the strategic conditions of social entrepreneurship. Journal of Business Research, 101, 854–861.
  • TEM (2020). Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:10
  • Tykkyläinen (2019). Growth for the common good? Social enterprises’ growth process. Doctoral thesis, LUT University. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-451-7 
  • Tykkyläinen ja Ritala (2020). Business model innovation in social enterprises: An activity system. perspective. Journal of Business research, painossa. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2020.01.045

Leave a Reply