YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET, MITÄ NE OVAT?

YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET, MITÄ NE OVAT?

Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat ihmisiä, yhteisöjä ja ympäristöä kuormittavia ongelmia liiketoiminnallaan. Niinpä yhteiskunnallisia yrityksiä tutkimalla voi ymmärtää paremmin miten yhteiskunnallinen hyöty ja taloudellinen kannattavuus voivat yhdistyä ja kiihdyttää toisiaan kasvuun yhden organisaation toiminnassa. 

Yhteiskunnallinen yritystoiminta on Suomessa turhan huonosti tunnettu tapa tehdä bisnestä. Tavoitteeni on täyttää tätä tietokuilua sarjalla kirjoituksia ja videoita, joissa käsitellään seuraavia asioita:

  • Miksi yhteiskunnallisista yrityksistä kannattaa kiinnostua ja ottaa oppia?
  • Minkälaisia yhteiskunnalliset yritykset ovat meillä ja maailmalla?
  • Miten yhteiskunnalliset yritykset bisnestään pyörittävät?
  • Miten yhteiskunnalliset yritykset onnistuvat kasvattamaan sekä taloudellista että yhteiskunnallista tulostaan?

Tässä kirjoituksessa esittelen yhteiskunnallisen yritystoiminnan 3D-mallin, joka kuvaa minkälaisia yhteiskunnallisia yrityksiä on olemassa. Kannattaa lukea myös yhteiskunnallisten yritysten verkoston ARVOn toimitusjohtaja Kimmo Lipposen kirjoitus Mikä ihmeen yhteiskunnallinen yritys?

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN ELÄINTARHA

Alkuun muutamia asioita, jotka eivät auta yhteiskunnallisten yritysten tunnistamisessa: organisaatiomuoto, toimiala, omistajapohja tai toiminnan laajuus. Yhteiskunnallisten yritysten sateenvarjon alta löytyy teknologisilla ratkaisuilla ympäristöä pelastavien IT-nörttien yrityksiä, harvaan asutuilla alueilla sijaitsevien kyläyhteisön perustamia palvelualan osuuskuntia sekä köyhyysrajan alapuolella eläville ihmisille mikrolainoitusta kehittänyt Grameen Bank.

Professori Dennis Young on kollegoineen kehitellyt ajatusta yhteiskunnallisten yritysten eläintarhasta kuvatessaan näiden yritysten kirjoa ja suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan.

Yhteiskunnallisten yritysten eri lajit ovat kehittyneet erilaisissa elinympäristössä, kukin tiettyä ekologista lokeroa täyttämään. Siksi yhteiskunnallisten yritysten joukko on erilainen Suomessa, Ranskassa ja Intiassa.

MIKÄ YHTEISKUNNALLISIA YRITYKSIÄ YHDISTÄÄ?

Tutkijat ovat päätymässä siihen, että ei ole mahdollista löytää yhtä määritelmää, joka venyisi kuvaamaan kaikkia yhteiskunnallisia yrityksiä, mutta silti kertoisi niistä jotakin oleellista. Suomessa käytettyä yhteiskunnallisen yrityksen määritelmää kuvataan sarjan seuraavassa  kirjoituksessa.

Vähimmäisvaatimus silti on, että yhteiskunnallinen yritys edistää taloudellisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita samanaikaisesti (Saebi ym. 2019).  Useimmiten yhteiskunnallinen tavoite on ensisijainen ja rajoittaa voiton maksimointia sekä omistajille jaettavan voiton osuutta (Defourney and Nyssens 2017).

Yhteiskunnalliset yritykset käyttävät voittoaan  yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.

YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN 3D-MALLI

Joskus yhteiskunnallisia yrityksiä kuvataan yhden janan avulla, jossa ne sijoitetaan joko yhtenä porukkana tai eri muotoineen jonnekin hyväntekeväisyyden  ja voiton maksimointiin tähtäävien yritysten väliin. Tarkempaan kuvaan pääsee janojen määrää lisäämällä.

Tutkimuksen perusviesti on, että yhteiskunnalliset yritykset yhdistelevät toiminnassaan elementtejä julkisista organisaatioista, yrityskentästä ja kansalaisyhteiskunnasta, kuten järjestöistä ja säätiöistä (Doherty ym., 2014). Näiden sektoreiden vertailusta ja yhdistelystä löytyvät myös ulottuvuudet, joilla yhteiskunnallisia yrityksiä voi kuvata:

  • Yhteiskunnallinen tavoite
  • Asema markkinoilla
  • Prosessin tai päämäärän painottuminen
Lähde: Saila Tykkyläinen


YHTEISKUNNALLINEN TAVOITE

Yhteiskunnallinen tavoite on yhteiskunnallisia yrityksiä vahvimmin määrittelevä ulottuvuus. Samalla se on niistä hankalin. Idealistin on helppo innostua ajatuksesta, että yhteiskunnallisten yritysten takana on ihmisiä, jotka ovat nähneet maailmassa virheen ja joilla on palo korjata se liiketoiminnan keinoin. Kriittinen kysyy, kuka saa määritellä mikä on yhteiskunnallista? Eikös tässä ole myös kehäpäätelmän makua: yhteiskunnallinen yritys on yritys, jolla on yhteiskunnallinen tavoite?

Yksi tapa kuvata yhteiskunnalliseen tavoitteeseen liittyviä valintoja on selvittää, pyrkiikö yritys tuottamaan ensisijaisesti keskinäistä vai yhteiskunnallista hyötyä.

Janan toisessa päässä ovat yhteiskunnalliset yritykset, jotka ovat olemassa ennen muuta omaa jäsenistöään tai muuta tarkkarajaista kohderyhmää varten. Niiden tavoite liittyy keskinäiseen hyötyyn (mutual good), kuten jäsenten työllistämiseen tai kyläyhteisön elinvoimaisuuden varmistamiseen. Toisessa päässä ovat laajempaa yhteiskunnallista hyvää tavoittelevat yritykset. (Defourny ja Nyssens, 2017; Shepherd, 2019). 

ASEMA MARKKINOILLA

Kun joukko erimaalaisia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tuntijoita tapaa, ensimmäinen tiukempi sananvaihto koskee takuulla sitä, kuinka tiiviisti ja millä ehdoilla yhteiskunnalliset yritykset toimivat markkinoilla.

Asema markkinoilla riippuu seuraavista asioista:

  • Mistä yhteiskunnalliset yritykset saavat tulonsa: voittopuolisesti lahjoituksista tai avustuksista, vai pitääkö tulovirta saada valtaosin tai kokonaan markkinoilta?
  • Minkälaisia resursseja niillä on käytettävissä: saako yhteiskunnallisilla yrityksillä olla vapaaehtoistyöntekijöitä, saavatko ne verohelpotuksia, erityisiä yritystukia tai muita etuja?
  • Mitä tapahtuu yrityksen voitolle: saako voittoa ylipäätään tuottaa tai onko hyväksyttyä pyrkiä kasvattamaan voittoa? Jos voittoa tuotetaan, miten jakokelpoisen voiton saa käyttää? (Defourny and Nyssens, 2017)

PROSESSI VAI TULOS?

Yhteiskunnalliset yritykset eroavat toisistaan myös sen suhteen, painotetaanko enemmän matkaa vai päämäärää, eli liiketoiminnan prosessia vai sen lopputuloksia. Etenkin yhteisötalouden toimijoille prosessi on tärkeä: halutaan, että yrityksen työntekijät ja muut sidosryhmät voivat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa yritystoiminnan suuntaan. Prosessin korostaminen on tyypillistä muun muassa Manner-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Suomessa ja vaikkapa Pohjois-Amerikassa taas keskitytään  yhteiskunnallisten yritysten määrittelyssä paljon enemmän siihen, miten ne luovat yhteiskunnallista hyvää palveluillaan tai tuotteillaan. (Defourny and Nyssens, 2010; Teasdale, 2011)

3D-MALLIN SEURAUKSET 

Yksittäisiä ulottuvuuksia kiinnostavampia ovat niiden väliset yhteydet. Yrityksen sijoittuminen tiettyyn kohtaan vaikkapa Prosessi vs. tulokset -janaa saattaa määrittää samalla sitä, minkälaisia resursseja sillä on käytössään ja miten voiton tavoitteluun ja jakamiseen suhtaudutaan – eli yrityksen markkinalähtöisyyteen.

3D-malli on kiinnostava myös yhteiskunnallisille yrityksille ja niiden kirittäjille. Yrityksen asemoituminen näiden kolmen ulottuvuuden rajaamaan tilaan vaikuttaa myös siihen, minkälaiset liiketoimintamallit ja kasvustrategiat sille sopivat. 

Kirjoittaja Saila Tykkyläinen (KTT) on tutkinut yhteiskunnallisten yritysten kasvua LUT yliopistossa. Tykkyläinen osallistui työ- ja elinkeinoministeriön perustaman, yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia valmistelleen työryhmän toimintaan, ja oli perustamassa ja kehittämässä Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä Suomalaisen Työn Liitossa. Saila on kirjoittanut aiheesta mm. Talouden uudet muodot –kirjaan ja julkaissut useita vertaisarvioituja artikkeleita kansainvälisissä yrittäjyyteen liittyvissä tieteellisissä julkaisuissa.

LÄHTEET

  • Defourny, J. and Nyssens, M. (2010). Conceptions of Social Enterprise and Social Entrepreneurship in Europe and the United States: Convergences and Divergences. Journal of Social Entrepreneurship, 1 (1), 32-53.
  • Defourny, J. and Nyssens, M. (2017). Fundamentals for an International Typology of Social Enterprise Models. Voluntas 28, 2469-2497.
  • Doherty, B., Haugh, H., and Lyon, F. (2014). Social enterprises as hybrid organizations: A review and research agenda. International Journal of Management Reviews, 16(4), 417–436.
  • Saebi, T., Foss, N.J. and Linder, S. (2019). Social Entrepreneurship Research: Past Achievements and Future Promises. Journal of Management, 45 (1), 70-95.
  • Shepherd, D.A., Williams, T.A. and Zhao, E.Y. (2019). A Framework for Exploring the Degree of Hybridity in Entrepreneurship. Academy of Management Perspectives. (in press)
  • Teasdale, S. (2011). What’s in a Name? Making Sense of Social Enterprise Discourses. Public Policy Administration, 27 (2), 99-119.
  • Young, D., Searing, E.A.M. and Cassady, C.V. (eds.) (2016): The Social Enterprise Zoo. A Guide for Perplexed Scholars, Entrepreneurs, Philanthropists, Leaders, Investors, and Policymakers. Edward Elgar publishing.

Leave a Reply