Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa: osa 1

Yhteiskunnallisia ja taloudellisia tavoitteita yhdistäviltä yhteiskunnallisilta yrityksiltä odotetaan maailmalla suuria. Minkälainen rooli niillä on Suomessa? Thomson Reuters -säätiön tuore selvitys maista, jotka tarjoavat hyvät puitteet yhteiskunnallisille yrittäjille sijoittaa Suomen kärkikymmenikköön. Potentiaalia on.  

 

Ennen kuin tiedetään, mitä yhteiskunnallisilta yrityksiltä voi odottaa ja oppia, pitää ymmärtää mistä on kyse. Viittasin yhteiskunnallista yritystoimintaa käsittelevässä aiemmassa kirjoituksessani tutkijoiden käyttämään yhteiskunnallisten yritysten eläintarha -kielikuvaan. Tästä maailmanlaajuisesta eläintarhasta löytyy myös suomalaiseen faunaan erikoistunut alue.

Tunnistetut yhteiskunnalliset yritykset

Osan suomalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä tunnistaa siitä, että ne ovat saaneet Yhteiskunnallinen yritys –merkin tai ne kuuluvat yhteiskunnallisten yritysten Arvoliittoon. Näitä yrityksiä on joitakin satoja. Arvoliiton sivuilta voi lukea lisää heidän jäsenistöään kuvaavia yritystarinoita.

Molempien  käyttämä yhteiskunnallisen yrityksen määritelmä on tiivistettävissä neljään kohtaan:

  • Yrityksen ensisijainen tavoite on tuottaa hyötyä yhteiskunnalle tai ympäristölle.
  • Jakokelpoisesta voitosta yli puolet käytetään yrityksen yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen.
  • Yrityksen liiketoiminta on avointa ja läpinäkyvää.
  • Yritys toimii markkinoilla ja saa suurimman osan tuloistaan liiketoiminnasta.

Määritelmä on peräisin työ- ja elinkeinoministeriön vuosina 2010-2011 vetämästä valmistelutyöstä (Laiho ym. 2011).

Arvoliiton slogan: Oikein hyvää bisnestä

Aiemmin myös sosiaalisten yritysten rekisteristä löytyi suuri joukko sellaisia yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden yhteiskunnallinen tavoite on työllistää osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalisen yrityksen lainsäädännön ja rekisterin merkitys on kuitenkin liudentunut olemattomiin.

Satoja, tuhansia vai kymmeniätuhansia?

Miten pienestä tai isosta ilmiöstä on kyse? Suuruusluokan hahmottaminen on tärkeää, jotta voidaan arvioida, onko yhteiskunnallisten yritysten mahdollista toimia muutosvoimana yhteiskunnassa. Niiltä tyypillisesti odotetaan ratkaisuja eriarvoisuuden vähentämiseen, ympäristöongelmien lievittämiseen ja inklusiivisemman kasvun luomiseen. 

Lähde: Pixabay

Arviot suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten määrästä vaihtelevat joistakin tuhansista noin pariinkymmeneen tuhanteen. Mittaluokka löytyy laskemalla arviot yhteen ja  karsimalla päällekkäisyydet. 

Vertailua muuhun Eurooppaan helpottaa komission vuonna 2015 ensimmäistä kertaa teettämän yhteiskunnallisen yritystoiminnan kartoitus ja sen meneillään oleva päivitys: maaraportteja on alkanut ilmestyä tänne. Aiemmassa raportissa laskettiin, että Suomessa olisi noin 2500 – 3000 organisaatiota, jotka täyttävät EU:n yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän. Tässä luvussa ei ole lainkaan mukana yksityisesti omistettuja yrityksiä. 

ETLA toteutti vuonna 2015 selvityksen, jonka mukaan Suomessa oli tuolloin vähintään 19 000 yhteiskunnallista yritystä. Raportti kannattaa lukea, sillä siinä käydään tiiviisti läpi yhteiskunnallisen yritystoiminnan eurooppalaisia määritelmiä, selvitetään Suomen tilannetta ja käydään läpi vaikuttavuusinvestoimiseen liittyvää ajattelua. Raportin esittämässä lukumäärässä ei ole mukana esimerkiksi yhdistyksiä ja säätiötä.

Toistaiseksi ulos haavista ovat jääneet vaikuttavuuteen pyrkivät startupit ja ympäristöön keskittyneet yhteiskunnalliset yritykset. Yhteiskunnalliset startupit on mainittu väliraportissa, joka liittyy työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan selvitykseen. Työ tuonee uutta ja ajantasaista tietoa Suomen tilanteesta.

Mitä luvut kertovat?

Yritysten merkitystä talouteen mitataan tyypillisesti liikevaihdolla, maksetuilla veroilla ja työntekijöillä.  Yhteiskunnallisten yritysten määrä on vaatimaton, ETLAn arvio vastaa noin 6-7% kaikista pk-yrityksistä. Toisaalta yhteiskunnallisista yrityksistä tiedetään, että ne ovat keskimäärin suurempia liikevaihdolla, henkilöstömäärällä ja taseella mitattuna kuin muut pk-yritykset (Kotiranta ym., painossa). Lisäksi niiden kasvutavoitteet ovat muita yrityksiä kunnianhimoisempia (Tykkyläinen, 2019).

Mightifier-nalle ja Positiivinen CV:n vahvuusvaris

Kokonaan toinen juttu on yhteiskunnallisten yritysten vaikuttavuus. Tätä selvitellään jatkokirjoituksissa, mutta esimerkiksi opetusteknologia-alalta löytyy inspiroivia esimerkkejä kokoaan suuremmista startupeista. Kannattaa tutustua esimerkiksi Mightifier ja Positiivinen CV yrityksiin, joita ajavat vahva yhteiskunnallinen missio ja kunnianhimoisen kasvun tavoitteet.

 

Kirjoittaja Saila Tykkyläinen väittelee 9.12. yhteiskunnallisten yritysten kasvusta LUT yliopistossa. Yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta Saila tosin on väitellyt jo vuodesta 2010 lähtien: hän osallistui työ- ja elinkeinoministeriön perustaman, yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia valmistelleen työryhmän toimintaan, ja oli  perustamassa ja kehittämässä Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä Suomalaisen Työn Liitossa. Saila on kirjoittanut aiheesta mm. Talouden uudet muodot –kirjaan ja julkaissut useita vertaisarvioituja artikkeleita kansainvälisissä yrittäjyyteen liittyvissä tieteellisissä julkaisuissa.

LÄHTEET

  • European Commission (2015). A map of social enterprises and their ecosystems in Europe.
  • Kostilainen (2019). Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa. Väliraportti/yhteiskunnallisia yrityksiä koskeva selvitys. TEM/422/02.03.01/2019
  • Kotiranta ja Widgrén (2015). Esiselvitys yhteiskunnallisesta yrittämisestä. Katsaus yhteiskunnallisiin yrityksiin ja vaikuttavuussijoittamiseen Suomessa. ETLA.
  • Laiho ym. (2011). Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2011. Ladattavissa
  • Kotiranta, Tykkyläinen ja Puumalainen (painossa). Growth of social and commercial SMEs – a comparative study. Accepted for publication in the forthcoming volume in the Frontiers in European Entrepreneurship Research series. Edward Elgar Publishing Ltd.
  • Tykkyläinen (2019). Growth for the common good? Social enterprises’ growth process. Doctoral thesis, LUT University.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-451-7 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *