YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET SUOMESSA: OSA I

YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET SUOMESSA: OSA I

Yhteiskunnallisia ja taloudellisia tavoitteita yhdistäviltä yhteiskunnallisilta yrityksiltä odotetaan suuria. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2020 alussa julkaistussa selvityksessä yhteiskunnallisten yritysten odotetaan tuottavan kestävää kasvua, työmahdollisuuksia osatyökykyisille sekä myönteisiä hyvinvointivaikutuksia. Kirjoituksessa pohditaan pystyvätkö yhteiskunnalliset yritykset vastaamaan odotuksiin.

Ennen kuin tiedetään, mitä yhteiskunnallisilta yrityksiltä voi odottaa, pitää ymmärtää miltä ilmiö näyttää Suomessa. Viittasin yhteiskunnallisen yritystoiminnan perusteita käsittelevässä kirjoituksessani tutkijoiden käyttämään yhteiskunnallisten yritysten eläintarha -kielikuvaan. Tästä maailmanlaajuisesta eläintarhasta löytyy myös suomalaista faunaa esittelevä osio, perehdytään seuraavaksi siihen.

TUNNISTETUT YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET

Pienen osan suomalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä tunnistaa Yhteiskunnallinen yritys –merkistä tai yhteiskunnallisten yritysten Arvoliitton jäsenyydestä. Näitä yrityksiä on joitakin satoja. Arvoliiton sivuilta voi lukea lisää heidän jäseniään kuvaavia yritystarinoita.

Molempien  käyttämä yhteiskunnallisen yrityksen määritelmä on tiivistettävissä neljään kohtaan:

  • Yrityksen ensisijainen tavoite on tuottaa hyötyä yhteiskunnalle tai ympäristölle.
  • Jakokelpoisesta voitosta yli puolet käytetään yrityksen yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen.
  • Yrityksen liiketoiminta on avointa ja läpinäkyvää.
  • Yritys toimii markkinoilla ja saa suurimman osan tuloistaan liiketoiminnasta.

Määritelmä on peräisin työ- ja elinkeinoministeriön vuosina 2010-2011 vetämästä valmistelutyöstä (Laiho ym. 2011).

Arvoliiton slogan: Oikein hyvää bisnestä

Aiemmin myös sosiaalisten yritysten rekisteristä löytyi suuri joukko sellaisia yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden yhteiskunnallinen tavoite on työllistää osatyökykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalisen yrityksen lainsäädännön ja rekisterin merkitys on kuitenkin haipunut olemattomiin.

SATOJA, TUHANSIA VAI KYMMENIÄTUHANSIA?

Miten pienestä tai isosta ilmiöstä on kyse? Suuruusluokan hahmottaminen on tärkeää, jotta ymmärretään onko yhteiskunnallisista yrityksistä merkittäväksi muutosvoimaksi. Laskelmat suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten määrästä vaihtelevat joistakin tuhansista noin pariinkymmeneen tuhanteen (kts. taulukko). Vaihtelu on suurta, sillä yhteiskunnallisia  yrityksiä on vaikea löytää rekistereistä.

Tekijä: Saila Tykkyläinen


Totuus löytynee taulukon esittämän haarukan suuremmasta päästä, sillä yllä kuvatuissa laskelmissa on mukana keskenään erilaisia organisaatioita. Esimerkiksi Suomen Lontoon instituutin ja ETLAn selvityksissä olivat mukana vain yritysrekisteristä löytyvät yhteisöt, kun taas muissa laskelmissa PK-yritysten osuus on joko olematon tai minimaalinen. 

Vertailua muuhun Eurooppaan voi tehdä Euroopan komission julkaisemista yhteiskunnallisen yritystoiminnan kartoituksista (2015 ja 2019). Tuoreemmassa kartoituksessa suomalaisten yhteiskunnallisten yritysten joukko näyttää kovin harvalukuiselta: sijoitumme häntäpäähän, kun maat järjestetään yhteiskunnallisten yritysten määrä / asukasmäärä -tunnusluvun perusteella (Euroopan komissio 2019, s. 106-107).

MITÄ LUVUT KERTOVAT?

Yritysten merkitystä talouteen mitataan tyypillisesti liikevaihdolla, maksetuilla veroilla ja työntekijöillä.  Yhteiskunnallisten yritysten osuus kaikista PK-yrityksistä on esimerkiksi ETLAn arvion mukaan noin 6-7% . Lisäksi näistä yhteiskunnallisista yrityksistä tiedetään, että:

  1. ne ovat keskimäärin suurempia liikevaihdolla, henkilöstömäärällä ja taseella mitattuna kuin muut pk-yritykset (Kotiranta ym., painossa),

  2. ne onnistuvat kasvamaan lamassa muita yrityksiä vauhdikkaammin (Tykkyläinen, 2019) ja

  3. niiden kasvutavoitteet ovat muita yrityksiä kunnianhimoisempia. Kasvutavoitteiden tiedetään ennakoivan toteutuvaa kasvua (Tykkyläinen, 2019).

Kokonaan toinen juttu on yhteiskunnallisten yritysten vaikuttavuus. Tätä selvitellään jatkokirjoituksissa, mutta esimerkiksi opetusteknologia-alalta löytyy inspiroivia esimerkkejä kokoaan suuremmista startupeista. Kannattaa tutustua esimerkiksi Mightifier ja Positiivinen CV yrityksiin, joita ajavat vahva yhteiskunnallinen missio ja kunnianhimoisen kasvun tavoitteet.


Kirjoittaja Saila Tykkyläinen (KTT) on tutkinut yhteiskunnallisten yritysten kasvua LUT yliopistossa. Tykkyläinen osallistui työ- ja elinkeinoministeriön perustaman, yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia valmistelleen työryhmän toimintaan, ja oli perustamassa ja kehittämässä Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä Suomalaisen Työn Liitossa. Saila on kirjoittanut aiheesta mm. Talouden uudet muodot –kirjaan ja julkaissut useita vertaisarvioituja artikkeleita kansainvälisissä yrittäjyyteen liittyvissä tieteellisissä julkaisuissa.

LÄHTEET

  • European Commission (2015). A map of social enterprises and their ecosystems in Europe.
  • European Commission (2019). Social enterprises and their ecosystems in Europe.
  • Karjalainen ja Syrjänen (2009). Onko Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä? Suomen Lontoon instituutti
  • Kotiranta ja Widgrén (2015). Esiselvitys yhteiskunnallisesta yrittämisestä. Katsaus yhteiskunnallisiin yrityksiin ja vaikuttavuussijoittamiseen Suomessa. ETLA.
  • Laiho ym. (2011). Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2011. Ladattavissa
  • Lilja ja Mankki (2010). Yhteiskunnallinen yritys – luova ja yhdistävä toimintatapa. Yhteinen yritys -hanke.
  • Kotiranta, Tykkyläinen ja Puumalainen (painossa). Growth of social and commercial SMEs – a comparative study. Accepted for publication in the forthcoming volume in the Frontiers in European Entrepreneurship Research series. Edward Elgar Publishing Ltd.
  • Russell ym. (2014). A map of social enterprises and their eco-systems in Europe. Country report: Finland
  • Kostilainen (2019). Social enterprises and their ecosystems in Europa. Country report: Finland
  • TEM (2020). Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:10
  • Tykkyläinen (2019). Growth for the common good? Social enterprises’ growth process. Doctoral thesis, LUT University.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-451-7 

Leave a Reply