VAIKUTTAVUUSKETJU KITEYTTÄÄ TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN

VAIKUTTAVUUSKETJU KITEYTTÄÄ TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN

Vaikuttavuusketju on suosittu tapa kuvata miten tietty toiminta, palvelu tai tuote muuttaa ihmisten elämää tai ympäristöä, ja kuinka nuo muutokset kertautuvat laajemmalle yhteiskuntaan. Tähän kirjoitukseen olen koonnut listan ketjun hyvistä ja huonoista puolista. Käyn myös läpi minkälaisista lenkeistä vahva vaikuttavuusketju rakentuu.

VAIKUTTAVUUSKETJUN RAKENTAMINEN

Vaikuttavuusketjua käytetään vaikuttavuuden mallintamiseen. Merkkinä vaikuttavuusketjun suosiosta sillä on monta nimeä ja mallista liikkeellä useita muotoja ja muunnelmia.

Peruselementit ovat kuitenkin usein samat. Vahva vaikuttavuusketju rakentuu näistä lenkeistä:

TARVE

Kerro miksi palvelusi on tärkeä: Minkälaiseen tarpeeseen tai ongelmaan se tarttuu, kuinka montaa ihmistä ongelma koskee, keitä he ovat ja miksi ongelman ratkaiseminen on tärkeää?

Vakuuta numeroilla, tutkimuksella ja kokemuksilla. Alla olevasta kuvasta huomaat myös, että palvelun pontimena olevaa tarvetta tai ongelmaa pitäisi pystyä tarkastelemaan yhteiskunnallisella (tai alueellisella) tasolla.

TAVOITE

Mikä on se osa tarpeesta tai ongelmasta jonka pystyt ratkaisemaan? Et nimittäin todennäköisesti pysty auttamaan kaikkia niitä ihmisiä, joita alussa kuvattu ongelma koskettaa.  Kerro siis, kuinka monen ihmisen elämää muutat, keitä tavoittamasi ihmiset ovat, miten muutos näkyy heidän elämässään ja missä ajassa muutos tapahtuu.

Hyvä tavoite on mitattava ja saavutettavissa: Vuoden aikana parannamme 300 päivätoiminnassa käyvän pirkanmaalaisen ikäihmisen fyysistä, henkistä ja sosiaalista toimintakykyä 20 prosentilla.

RATKAISU

Seuraavaksi pitää kertoa, miten mallintamasi ratkaisu, eli palvelu, toimintamalli tai tuote, tavoitetta kohti vie. Mitkä ovat ne ratkaisun ominaisuudet ja osaset, jotka takaavat, että tavoiteltu muutos tapahtuu?

Esimerkiksi, minkälaista osaamista, työskentelytapoja tai teknologiaa käytetään, ja mitä resursseja tarvitaan. Kerro myös, mikä ratkaisun erottaa muista.


TEOT 

Kun ratkaisu on kuvattu, ovat vuorossa konkreettiset teot ja tuotokset. Keitä saat mukaan toimintaan, mitä heidän kanssaan (tai heille) teet, minkälaisia konkreettisia asioita tuotat, jotta tavoitellut muutokset ihmisten elämässä tai ympäristössä tapahtuvat?

Esimerkiksi kuinka usein ja kuinka monelle kohderyhmänne edustajalle järjestät koulutuksia tai tapahtumia. Mitä koulutuksilla tavoitellaan: ahaa-elämyksiä ja uutta tietoa, jota osallistujat pystyvät hyödyntämään. Saattaa myös olla, että tuotat jotakin materiaaleja tai vaikkapa uuden toimintamallin.

MUUTOKSET oman toiminnan tasolla

Nyt alemme lähestyä kiinnostavaa asiaa: eri tasoisia muutoksia. Tämän blogin esittelemässä mallissa muutokset on jaettu kahteen luokkaan:

  1. Muutokset, jotka tapahtuvat toiminnan aikana.
  2. Muutokset, jotka näkyvät lopulta yhteiskunnan (tai alueen tai tietyn yhteisön) tasolla.

Toiminnan tasolla aikaansaatavat muutokset näkyvät usein yksittäisten ihmisten asenteissa, osaamisessa, käyttäytymisessä tai hyvinvoinnissa. Muutoksia voi saada aikaan myös yhteisöjen tiiviydessä, dynamiikassa ja toiminnassa. Esimerkkinä harrastusryhmät, opetusluokat ja muut pienryhmät.

MUUTOKSET yhteiskunnan tasolla

Jos muutokset ovat kestäviä, ne heijastuvat laajemmalle yhteisöihin, tiettyyn osaan julkista sektoria tai koko yhteiskuntaan.

Esimerkiksi koululaisten kanssa toimiminen voi vaikuttaa kouluihin tai heidän perheeseensä. Ihmisten tuloksekas kuntouttaminen tai huostaanottojen ehkäiseminen voi ajan myötä pienentää julkisen sektorin kuluja. Työuria pidentämällä voidaan lisätä verotuloja, ja niin edelleen.

Jos et pysty todentamaan näitä muutoksia, perusta vaikutusketjusi tutkimustietoon siten, että voit luotettavasti olettaa saavasi aikaan muutoksia myös laajemmin yhteisön tai yhteiskunnan tasolla.

Muista, ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki!

VAIKUTTAVUUSKETJUN HYVÄT JA HUONOT PUOLET

On vaikea antaa selkeitä nyrkkisääntöjä siitä, mihin vaikuttavuusketju sopii tai ei sovi. Kaikki vaikuttavuusmallit ovat tapoja jäsentää ja hahmottaa erilaisia syy-seuraussuhteita, ja se mikä innostaa jotakuta jättää toisen kylmäksi. Ketjun käyttökelpoisuus selviää yrityksen ja erehdyksen kautta. Kannattaa myös pyytää palautetta työkavereilta, yhteistyökumppaneilta ja hyödynsaajilta.

Vaikuttavuusketju on hyvä, koska

  • se on yksinkertainen. Mallin muoto pakottaa tiivistämään, priorisoimaan ja rajaamaan, mikä on avain onnistuneeseen vaikuttavuuden arviointiin muutenkin.
  • mittarit on helppo liittää malliin. Mittareiden avulla kerätyn tiedon avulla pystytään seuraamaan ratkaisun tai toiminnan tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.
  • se on havainnollinen ja selkeä tapa viestiä vaikuttavuudesta.
  • sen avulla voi kiivetä yli yhdestä vaikutusten arvioinnin kompastuskivestä ja kertoa miten ratkaisu tai toiminta palvelee laajempaa yhteisöä tai yhteiskuntaa.

Vaikuttavuusketju on hankala, sillä…

  • se on yksinkertainen, mitä maailma ja sen ongelmat taas eivät ole. Ketjusta on kuitenkin monenlaisia muunnoksia. Sitä kannattaa myös vahvistaa esimerkiksi kriittisiä oletuksia lisäämällä.
  • se voi huijata ajattelemaan, että vaikuttavuusmallin voi kirjoittaa kasaan kunhan sana on hallussa. Etenkin viestinnässä käytettävät vaikuttavuusketjut ovat äärimmäisen yksinkertaistamisen ja tiukan karsinnan tulos. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hyvä ketju syntyisi ilman syvällistä ymmärrystä ongelmasta ja sen ratkaisuvaihtoehdoista.
  • vaikuttava toiminta kohdistuu usein useaan ihmisryhmään, joilla on oma näkökulmansa siihen minkälaiset tavoitteet, teot ja muutokset ovat tärkeitä. Kaikkien näkökulmien tuominen samaan ketjuun saa sen nopeasti solmuun.
  • ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

ASETA MITTARIT JA SEURAA MALLIN TOTEUTUMISTA

Ennen kuin tietoa on kerätty ja todisteita saatu, vaikuttavuusketju on joko silkka arvaus tai paremmassa tapauksessa tietoon perustuva ennuste. Jotta mallin toteutumista voi seurata ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä, täytyy jokaiselle lenkille määrittää mittarit tiedonkeruuta ohjaamaan.

Fiksusti rakennettu mittaristo kuvaa ratkaisun tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Kokeile ja sovella!

Lisää aineistoa:

Vaikutusten arviointi -kanvaasi on arvioinnin tueksi kehitetty työkalu, jonka ytimessä on mittaroitu vaikuttavuusketju. Kanvaasista löydät lisää tietoa ja ohjeistuksen sen käyttöön tästä kirjoituksesta.

Katso vielä kuvitettu video Vaikuttavuusmallista (kesto 4:20) tai lähetä se inspiraatioksi kollegoillesi.

Vaikuttavuusketjuja on monenlaisia, eikä ole yhtä oikeaa tapaa koota sitä. STEA Tukee -kanavalla oleva Termit tutuiksi -video kuvaa vaikuttavuuden arvioinnin kolmen T:n mallin: Tarve, Tavoite ja Tulos. Hyvän Mitta -hankkeessa taas on kehitetty 7 askeleen -malli.

Leave a Reply