You are currently viewing VAIKUTTAVUUDEN MALLINNUS JA VAIKUTUSKETJU

VAIKUTTAVUUDEN MALLINNUS JA VAIKUTUSKETJU

Mihin vaikuttavuusmallia tarvitaan? Sen avulla voit selkeästi esittää, miksi toimintaanne tarvitaan, minkälaisiin muutoksiin (eli vaikuttavuuteen) se tähtää, ja miten toimintanne vaikuttavuus syntyy. Vaikuttavuusmalli on välttämätön pohja hyville mittareille, ja lisäksi se voi auttaa täsmentämään toiminnan strategiaa. Strategian kompassina vaikuttavuusmalli ohjaa organisaatiotasi kohti tavoittelemianne muutoksia ja niiden seurantaa.

VAIKUTUSKETJU ESITTÄÄ SYY-SEURAUSSUHTEET

Vaikutusketju lienee suosituin työkalu vaikuttavuuden mallintamiseen. Merkkinä ketjun suosiosta sillä on monta nimeä, ja maailmalla liikkuu ketjusta useita muotoja ja muunnelmia. Näistä tunnetuin ja kenties yksinkertaisin on alun perin Bertelsmann säätiön kehittämä IOOI-malli (input, output, outcome, impact), joka koostuu panoksista, tuotoksista, tuloksista ja vaikutuksista – tosin kaksi viimeistä suomenkielistä termiä vaihtelevat kirjoittajasta riippuen.
Riippumatta sanavalinnoista, vaikutusketjun tarkoitus on kuvata niitä syy-seuraussuhteita, joiden toteutuminen tarkoittaa, että määritelty toiminta tai palvelu vie kohti tavoiteltua vaikuttavuutta. Tyypillisesti liikkeelle lähdetään resursseista ja edetään toimenpiteiden ja eri tasoilla ja aikajänteillä tapahtuvien muutosten kautta kohti vaikuttavuustavoitetta.

Usein vaikutusketjut jättävät kuitenkin vaikuttavuuden merkityksen avoimeksi. Vaikuttavuustavoite kun ei itsessään kerro miksi se on tavoittelemisen arvoinen: mikä on se ongelma, johon vaikuttavuustavoite vastaa ja kenelle se on tärkeä? Mielestämme vaikutusketjun kaveriksi tarvitaankin aina ymmärrys ja kuvaus ongelmasta, jota mallinnettavalla toiminnalla halutaan ratkoa. Jos ongelmalähtöisyys tuntuu vieraalta, voi ongelman asemesta kuvata ilmiön, jota toiminnalla pyritään vauhdittamaan.

Vaikuttavuus on lopulta kiinni siitä, pystyttekö lievittämään toimintanne pontimena olevaa ongelmaa.

VAIKUTTAVUUDEN MALLINTAMISEN VAIHEET

Vaikutusketjua kannattaa siis syventää, mutta miten? Vaikuttavuuden mallintamisen tueksi olemme kehittäneet yhdessä asiakkaidemme kanssa Vaikuttavuuden arviointi -kanvaasin, jonka kuvaama vaikutusketju koostuu kuudesta eri osiosta (ks. kuva alla). Seuraavaksi käymme nämä osiot läpi, ja samalla vaikuttavuuden mallintamisen tärkeimmät vaiheet tulevat kuvatuksi – käytitpä vaikuttavuuden jäsentelyyn mitä välinettä hyvänsä. Voit ladata kanvaasin ohjeistuksineen tästä.

TARVE

Mallintaminen kannattaa aloittaa ongelmasta tai ilmiöstä. Kerro miksi toimintanne, palvelunne tai hankkeenne on tärkeä: Minkälaiseen ongelmaan se tarttuu, kuinka montaa ihmistä kyseinen ongelma koskettaa, keitä he ovat ja miksi ongelman ratkaiseminen on tärkeää? Vakuuta numeroilla, tutkimuksella ja kokemustiedolla. Sama ohje pätee, vaikka tarkoituksenne olisi ongelmanratkaisun sijaan vauhdittaa jotakin myönteistä ilmiötä.

Alla olevasta kuvasta huomaat myös, että ongelmaa tai ilmiötä pitäisi pystyä tarkastelemaan yhteiskunnallisella tai alueellisella tasolla, kertomaan millaisena se näyttäytyy omasta toiminnastanne riippumatta. Erottelemalla toisistaan yhteiskunnallisen tason ja oman toimintanne tason, vaikuttavuusmalli auttaa hahmottamaan ja viestimään, miten tekemisenne hyödyttää organisaatiotanne laajempaa joukkoa.

TAVOITE

Mikä on se osa tarpeesta tai ongelmasta, jonka pystytte ratkaisemaan? Ette todennäköisesti pysty poistamaan kaikkia ongelman juurisyitä tai auttamaan kaikkia niitä ihmisiä, joita ongelma koskettaa. Kerro siis, kuinka monen ihmisen elämää muutatte ja miten, keitä tavoittamanne ihmiset ovat, miten muutos näkyy heidän elämässään ja missä ajassa muutos tapahtuu. Hyvä tavoite on mitattava ja saavutettavissa. Tavoitteen muotoilu syntyy harvoin kerralla, usein vaikuttavuusmallin muiden osien työstäminen auttaa tavoitteen täsmentämisessä.

Vaikuttavuustavoite on ytimeltään muutostavoite. Muutos voi tarkoittaa myös sitä, että pystytte loiventamaan näköpiirissä olevaa kielteistä kehityskulkua tai pitämään heikkenemässä olevan tilanteen ennallaan.

RATKAISU

Seuraavaksi on tarkoitus kuvata, miten mallintamanne ratkaisu vie kohti tavoitetta. Mitkä ovat ne ratkaisun ominaisuudet ja osaset, jotka takaavat, että tavoitatte juuri haluamanne ihmisryhmät ja osaatte työskennellä heidän kanssaan, ja minkälaisia resursseja tarvitsette tämän toteuttamiseen? Resursseja ovat rahan lisäksi erityisesti kumppanit, mutta myös tilat ja teknologiat. Aiemmin mainitussa vaikutusketjussa kuvataan useimmiten vain resurssit. Silloin voi jäädä kertomatta, mikä teidän ratkaisunne erottaa muista: minkälaisella työotteella, teknologialla tai uudenlaisella konseptoinnilla onnistutte paremmin kuin aiemmat yritykset?

TEOT JA TUOTOKSET

Teot ja tuotokset -osio ratkaisun parina syventää kuvaa vaikuttavuuden mekanismeista, eli siitä, miten kuljette kohti muutoksia. Mitä teette yksin tai kumppanienne kanssa, miten autatte kohderyhmiänne eteenpäin, ja minkälaisia konkreettisia asioita tuotatte, jotta tavoittelemanne muutokset ihmisten elämässä tai ympäristössä tapahtuvat? Vaikka tekoja ja tuotoksia on helppo luetteloida, vaikeampaa on pohtia laatutekijöitä: minkälaiset asiat varmistavat, että pitämänne koulutukset, tuottamanne materiaalit tms. todella vaikuttavat halutusti tavoittamiinne ihmisiin? Miten tuotatte oivalluksia, jotka muuttavat ihmisten toimintaa tai kuinka ruokitte motivaatiota, jota tarvitaan rutiinien muokkaamiseen?

MUUTOKSET

Vaikuttavuuden arviointi -kanvaasissa muutoksia kannustetaan tarkastelemaan kahdella tasolla: ensinnä, mitkä asiat muuttuvat suoraan oman toimintanne seurauksena ja toiseksi, miten nämä muutokset heijastuvat yhteiskunnan tai tietyn alueen tai sektorin tasolle. Muutosketjujen hahmottamista helpottaa, kun nämä kaksi tasoa erottaa toisistaan. Se auttaa myös päättämään, mille tasolle saakka muutoksia on realistista pyrkiä jäljittämään.

Toiminnan tasolla aikaansaatavat muutokset näkyvät esimerkiksi omaan kohderyhmään kuuluvien ihmisten asenteissa, osaamisessa, käyttäytymisessä tai hyvinvoinnissa. Joskus taas muutoksia saatetaan tavoitella yhteisöjen tiiviydessä, dynamiikassa ja toiminnassa. Jos nämä muutokset ovat kestäviä ja ne tapahtuvat riittävän laajassa joukossa, ne heijastuvat laajemmalle yhteisöihin, tiettyyn osaan julkista sektoria tai koko yhteiskuntaan. Esimerkiksi koululaisten kanssa toimiminen voi vaikuttaa kouluihin tai heidän perheeseensä. Ihmisten tuloksekas kuntouttaminen tai huostaanottojen ehkäiseminen voi ajan myötä pienentää julkisen sektorin kuluja. Työuria pidentämällä voidaan lisätä verotuloja, ja niin edelleen.

VAIKUTTAVUUSMALLI KÄYTTÖÖN

On vaikea antaa selkeitä nyrkkisääntöjä siitä, mikä tapa mallintaa vaikuttavuutta on paras – ja joskus rahoittaja on tehnyt valinnan puolestanne. Kaikki vaikuttavuusmallit ovat tapoja jäsentää ja hahmottaa erilaisia syy-seuraussuhteita, ja se mikä innostaa jotakuta jättää toisen kylmäksi. Kun malli alkaa olla hahmollaan, kannattaa pyytää siitä palautetta työkavereilta, yhteistyökumppaneilta ja hyödynsaajilta. Olemme huomanneet, että yksinkertaisenkin vaikutusketjun rakentaminen ruokkii ajattelua ja auttaa tarkentamaan tavoitetta.

Yksi hyödyllinen tapa kokeilla vaikuttavuuden mallintamista on Suomen Kasvukäytävälle suunnittelemamme digitaalinen alusta (ks. kuvakaappaus alla), joka on tarkoitettu erityisesti suunnittelun tueksi.

Seuraava askel on testata mallia: eli kerätä tietoa siitä toteutuvat kuvatut syy-seuraussuhteet ja toimivatko tehdyt oletukset. Millä ehdoin ja keiden kohdalla haluttuja muutoksia saadaan aikaan? Vaikuttavuusmallin pohjalle rakennetun tiedonkeruun ja mittariston avulla saatte tietoa toimintanne tehokkuudesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.

________________________

iIOOI-mallia on hyödynnetty esimerkiksi hankesuunnittelun tueksi tarkoitetussa digitaalisessa työkalussa, jonka suunnittelimme vuonna 2023 Suomen Kasvukäytävälle sekä Sitran julkaisemassa Vaikuttavuuden askelmerkit –raportissa, jota olimme mukana kirjoittamassa ja josta löydät monia muitakin vaikuttavuusajattelun tueksi suunniteltuja työkaluja.

Leave a Reply