MITTARIT VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN – MISTÄ LIIKKEELLE?

MITTARIT VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN – MISTÄ LIIKKEELLE?

Mittaaminen vie ajatukset insinööreihin, ekonomisteihin, laskelmiin ja erilaisiin vempeleisiin.  Entä mikä on hyvinvoinnin vatupassi, ihmissuhteiden ph-mittari tai tulevaisuuden uskon koolaustunnistin? Voiko yhteiskunnallista hyvää tavoittaa mittaamalla?

PASKASTA EI SAA PAREMPAA MITTAAMALLA

Excuse my french, mutta näin napakasti naulankantaan eräässäkin koulutuksessa paukautettiin. Mittaamisesta ja vaikuttavuuden arvioinnista pitäisi kiinnostua jokaisen, joka sanoo tuottavansa yhteiskuntaan jotakin hyvää. Mittaaminen on ennen kaikkea tapa varmistua siitä, että oman toiminnan tuotokset ja tulokset ovat jotain muuta kuin sitä itseään. Mittarit toimivat myös johtamisen välineenä; valitsemalla mittarit viisaasti saat työntekijöiden huomion kiinnittymään oikeisiin asioihin. Mittaaminen myös motivoi, kun toiminnan vaikutukset saadaan näkyväksi.

Tapahtuuko se mitä väität ja miksi? Millä edellytyksillä asetetut tavoitteet täyttyvät?  Pyllistätkö samalla toisaalle ja aiheutat ongelmia jossakin muualla?

VINKKEJÄ MATKAN VARRELLE  

Mitä pitäisi mitata?

  • Perusta mittarit vaikutusmalliin – onhan sellainen tehtynä, vaikkapa vaikuttavuuden kanvaasin tai vaikutuspuun avulla?
  • Älä tee mitään, ennen kuin olet asettanut kristallinkirkkaan tavoitteen vaikutusten todentamiselle: Kenelle, miksi ja mitä olet tekemässä. Älä kerää tietoa jota kukaan ei käytä.
  • Yhteiskunnallinen muutos lähtee lähes aina yksilön käyttäytymisen muuttamisesta. Jotta muutos on kestävä, toiminnan pitää vaikuttaa ihmisen motivaatioon ja kyvykkyyksiin sekä antaa hänelle tilaisuus toimia toisin. Näiden elementtien olisi hyvä näkyä myös mittanauha
    ssa.
  • Aloita siitä mikä on toiminnan ja arvioinnin tavoitteen kannalta tärkeintä. Kaiva esiin ne konkreettiset asiat, jotka indikoivat laajemmin tavoittelemaanne muutosta.
  • Älä unohda prosessimittareita. Niiden avulla seurataan minkälaisia välittömiä muutoksia tapahtuu ja viekö päivittäinen toiminta kohti vaikutustavoitteita.
  • Älä anna yksittäisen mittarin ohjata liikaa. Rakenna mittaristo, joka auttaa löytämään tasapainon laadun ja määrän välillä.

Miten?

  • Aloita kokeillen ja riittävän rajatusti. Tee ja korjaa virheet nopeasti.
  • Pohdi miten saat muutoksen todennettua. Onnistuuko se vertailuasetelmalla, seurannalla, vai ennen ja jälkeen -mittauksella.
  • Joskus (lue: usein) vertailukohta on haettava soveltuvasta väestötason tiedosta. Käyttökelpoisia lähteitä ovat mm. Tilastokeskuksen väestö-, tulonjako- ja vapaa-aikatutkimukset, THL:n indikaattoripankki Sotkanet ja toimintakyvyyn TOIMIA-tietokanta. Sektorikohtaisia, laadukkaita tutkimuksia ovat esimerkiksi Työterveyslaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tutkimukset sekä Nuorisobarometri.
  • Tulosten ja vaikutusten rahallistamisessa voi alkuun auttaa THL:n Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset -julkaisu.
  • Älä keksi pyörää uudelleen. Käytä aiempia tutkimuksia ja tietolähteitä tutkimusasetelmien, kysymyspatteristojen sekä kysymysten ja niiden vastausvaihtoehtojen mallina.
  • Yhdistele erilaisia tiedonkeruutapoja ja mittareita: subjektiivisia, objektiivisia, laadullisia, määrällisiä, seurantaa ja pistemäistä.
  • Jaa keräämäsi tieto takaisin kentälle vuorovaikutteisen raportoinnin avulla. Näin motivoit tiedonkeruuta ja saat tiedon käyttöön organisaatiossa.
  • Mieti, mitä prosesseja voitte digitalisoida. Jos onnistutte luomaan pienenkin sovelluksen, joka auttaa työntekijöitä työssään ja samalla kerryttää dataa, olet jo pitkällä. Lue lisää

Vaikutusten arviointi ja mittaaminen on edelleen edelläkävijöiden hommaa. Edelläkävijät joutuvat rämpimään osin kartoittamattomassa maastossa ja raivaamaan tietä muille.

Kun vaikutusten kysyntä saa vauhtia, se voittaa jolla on tavaraa hyllyssä.

Katso vielä kuvitettu video Vaikutusten mittaamisesta (kesto 4:08)

Leave a Reply